Kiitos kirjasta -palkinnon historiaa

Ensimmäinen Kiitos kirjasta -palkinto jaettiin 1948

Viime vuonna perusti Ruotsin kirjakauppalaitos stipendin, joka sai nimekseen "Tack för boken". Kunakin vuonna annettava palkinto kerätään vuosittain äänestyksen yhteydessä. Tähän äänestykseen saavat osallistua ainoastaan maan kirjakauppiaat ja kirjakauppa-apulaiset, ja tarkoituksena on saada selville kotimaisten kirjailijoiden paremmuusjärjestys kirjakauppaväen arvostelun mukaan.

Tämän ajatuksen innostamana ja Ruotsin esimerkin rohkaisemana on Suomen kirjakauppaväki kuluneen kesän aikana keskuudessaan toimeenpannut äänestyksen siitä, mikä vuoden 1947 aikana ilmestyneistä alkuperäisistä suomalaisista kaunokirjallisista uutuuksista miellytti lukijaa eniten, valmisti hänelle voimakkaimman elämyksen tai soi hänelle suurimman ilon. Toiminta oli ensimmäinen näkyvä merkki Suomen kirjakauppaväen kirjailijastipendin, jota kutsutaan "Kiitos kirjasta palkinnoksi" syntymisestä. Vuosittain jaettavalla stipendillään haluaa elävän kirjallisuusharrastuksen innoittama kirjakauppaväki osoittaa arvonantoaan kotimaisia kirjailijoita kohtaan.

Tulokseksi saatiin neljän eniten ääniä saaneen kesken seuraava järjestys:

•1.      Yrjö Kokko: Neljän tuulen tie

•2.      Väinö Voipio: Yli lain ja kaikkien huomioiden

•3.      Hilja Haahti: Sammatin sisarukset

•4.      Lauri Viita: Betonimylläri.

Kirjailija Yrjö Kokko, jonka aikaisemmasta tuotannosta "Pessi ja Illusia" hyvin muistetaan, sai siis ensimmäisenä vastaanottaa Kiitos kirjasta palkinnon.

Palkinto luovutettiin kirjailija Yrjö Kokolle WSOY:n juhlassa t.k. 2. pnä. Luovutuksen suorittivat kirjakauppias Enok Rytkönen ja ekonomi Heimo Salovaara.

Osanotto äänestykseen oli melkoisen laimeata, mikä ei anna kovinkaan myönteistä kuvaa kirjakauppaväen lukeneisuudesta, mikäli sitä on lupa äänestyksen perusteella arvostella.

Kun sitä paitsi palkintojenjakotilaisuudessa ja sen jälkeenkin palkinto esitettiin kirjakauppiaitten perustaman säätiön jakamana, palkintona, joka annetaan kirjakauppiaita eniten miellyttäneen teoksen tekijälle, vaikka äänestykseen osaaottaneista enemmän kuin kaksikolmannesta oli libristejä, ei se ole omiaan tulevinakaan vuosina kiihottamaan apulaisten osanottoa palkintosumman keräämiseen.

Kirjoittaja: Tuntematon

Lähde: Libristi-lehti 10/1948

 

1999 ja 2000 Kiitos kirjasta -palkintoa ei jaettu

Kiitämmekö kirjasta?

Alallamme pitkään jatkunut perinne jakaa Kiitos kirjasta - mitali kunniakirjoineen ja kukkineen kirjailijalle, jonka teosta kirjakauppiaat, libristit ja kirjastonhoitajat ovat pitäneet henkisesti antoisimpana katkesi viime keväänä. Toivomme tämän kauniin tavan kiittää kirjailijoita jatkuvan. Jatko riippuu siitä, löytyykö rahaa, jolla mitalit ja kunniakirjat teetetään.

Ruotsissa jaettiin Tack för bocken -kirjailijastipendi ensimmäisen kerran jo vuonna 1947. Seuraavana vuonna myös Norjassa palkittiin kirjakauppaväen äänestyksen perusteella valittu kirjailija. Tanskassa "vuoden kirjailija" on saanut laakerilehvänjuhlassa, jota on kutsuttu palkinnon mukaan Laureatus -juhlaksi seppelöidyn runoilijan kunniaksi.

Finsk Bokhandelstidning kirjoitti keväällä 1947, että Kirjapalvelu voisi ryhtyä Suomessa ajamaan samaa ideaa. Lehdessä oli keväällä 1948 sivun kokoinen kehoitus kirjakauppiaille ja libristeille äänestää, mikä vuoden 1947 aikana ilmestyneistä alkuperäisistä suomalaisista kaunokirjallisista teoksista miellytti lukijaa eniten, antoi parhaan elämyksen tai valmisti suurimman ilon.

Alleviivatakseen sitä, että valinta samalla sisältää henkilökohtaisen kiitoksen kirjailijalle, äänestäjän tuli liittää äänestyslippunsa oheen vähintään 50 markkaa ja enintään 100 markkaa. Näin kerättiin palkintosumma kirjailijalle äänestäjiltä.

Voittajaa äänestäneiden kesken arvottiin viisi kirjailijan omistuksella varustettua voittajateosta.

Yrjö Kokon Neljän tuulen tie

Ensimmäinen Kiitos kirjasta -äänestys ei tuottanut kovin runsasta tulosta, mutta kustantajain hyväntahtoiset lahjotukset lisäsivät palkintosumman sellaiseksi, että se sentään voitiin antaa. Ensimmäiselle sijalle tuli äänestyksessä Yrjö Kokon kirja Neljän tuulen tie, toiseksi Väinö Voipion Yli lain ja kaikkien tuomioiden, kolmanneksi Hilja Haahden Sammatin sisarukset ja neljänneksi Lauri Viidan Betonimylläri.

WSOY:n 70 -vuotismatineassa Suomen Kirjakauppiasyhdistyksen puheenjohtaja, kirjakauppias Enok Rytkönen ja Libron puheenjohtaja, ekonomi Heimo Salovaara ojensivat kirjakauppaväen yhteisen kiitoksen Yrjö Kokolle.

Kiitos kirjasta - mieluisa velvoitteemme

Ensimmäisen kerran Kiitos kirjasta -mitali jaettiin vuonna 1966. Kirjakauppiasliiton, Libron ja Suomen Kirjastoseuran jäsenet halusivat saada aikaan jotain näkyvää kirjailijoidemme hyväksi. Samalla oli pyrkimyksenä edistää jäsenkuntien omakohtaista harrastusta kirjallisuuteen, kehittää lukemisen taitoa ja omaa arvostelijan taitoa.

- Ei suinkaan yhdentekevää, millaisia kirjoja kirjakauppiaat, libristit ja kirjastonhoitajat suosittelevat lukijapiirilleen. Vastuu kirjasta jakautuu monen eri tekijän kesken, kirjoitti Suomen Kirjakauppalehti.

Useat sadat henkilöt esittivät suosikkiteoksiaan palkintolautakunnalle, jonka ratkaisu oli varsin yksimielinen. Kiitos kirjasta -mitalin jakajat olivat huolellisesti ajatelleet kaikkea sitä, mitä sisältää käsite "henkisessä mielessä erittäin antoisa".

Kiitos kirjasta -palkinnot annettiin kirjailija Gunnar Mattsonille teoksesta Prinsessa sekä toinen kirjailija Jaakko Syrjälle romaanista Nuori metsästäjä. Kumpikin sai muistoksi tästä ratkaisusta Olof Erikssonin suunnitteleman Kiitos kirjasta -mitalin ja kunniakirjan.

Ensimmäistä Kiitos kirjasta -mitalin jakoa oli saapunut seuraamaan hotellin Marskiin arvovaltainen kutsuvierasjoukko. Mitalien ja kunniakirjojen jaon suorittivat palkintolautakunnan puheenjohtaja, fil.tri Eino E. Suolahti, kirjastosihteeri Vuokko Blinnikka ja libristi Kerttu Leinonen. Myös kirjailijoiden rouvat kukitettiin.

Viimeksi on palkittu Kiitos kirjasta -mitalilla Kari Hotakainen Kirjan ja ruusun päivänä 23.4.1998 kirjasta Klassikko.

Toivottavasti rahoitus järjestyy, ja toivon mukaan myös äänestäjät aktivoituvat. Libristit ovat joka vuosi äänestäneet kiitettävän ahkerasti, myös kirjastonhoitajat ovat lähettäneet äänestyslipukkeita kohtuullisen hyvin, mutta sen sijaan kirjakauppiaat ovat olleet hämmästyttävän passiivisia äänestäjiä.

Miettikääpä nyt itse kukin syksynkin runsasta kirjasatoa lukiessanne, ketä kirjailijaa haluaisitte kiittää kokemastanne elämyksestä tai saamastanne lukemisen ilosta.

Lähes poikkeuksetta kirjailijat ovat kiitospuheessaan sanoneet arvostavansa saamaansa Kiitos kirjasta -mitalia ja kunniakirjaa, koska jakajina ovat olleet ammattilukijat.

Raili Tammilehto

Lähde:  Kirjakauppalehti 6/2000

 

 

Kirjakauppaliitto ry Urho Kekkosen katu 8 C 34b 00100 Helsinki 040 6899 112 toimisto@kirjakauppaliitto.fi www.kirjakauppaliitto.fi
© Kirjakauppaliitto ry